Joskus vaan tuntuu siltä että olisin pelkkää ilmaa, niinkuin joku aave tai vastaava. Etten aina edes olisi siellä missä olen. Joskus taas tuntuu siltä etten olisi se joka olen. Jännä. Kaikki etsivät jotain mitä eivät ikinä löydä vaikka se jokin on aina paikallaan, eikä sitä vain huomaa. Ihan kuin tuntisin kaikki ihmiset jo ennestään ja kaikki olisivat samassa ajassa eri aikaan, ja silti toisaalla. Ihmiset ovat koko ajan tappamassa toisiaan henkisesti pönkittääkseen omaa egoaan mutta eivät silti suostu luopumaan tai luovuttamaan. Kaikki menevät tyylillä "paskapuhetta mutta uskon." Miettivät kuolemanjälkeistä elämää. Odotammeko turhaan vai olemmeko jo perillä?
Sometime's we seize the day. A heartless game we try to play. To take our lives and eat them up with full thrust, make it go away. To make it go away! This twisted secret out to make us weak, become the innocent breed. Try this, we will.
17. huhtikuuta 2014
27. helmikuuta 2014
Too late, I'm dead.
Silmät on sielun peili, ja ihminen näkee itsensä kaikessa kun osaa katsoa oikeasta näkökulmasta.
Plussapuolena kaikessa tässä paskassa on se, että olen saanut inspiraation kirjan/novellin kirjoittamiseen, jonkinlainen kauhutrillerijännäri, verta ja suolenpätkiä meiningillä. Ja olen kirjoitellut lyhyitä runoja ja aatteita, tosin ei niissä mitään järkeä ole. Vittu.
Kaikki vaan tuntuu niin epätodelliselta ja omituiselta. Lähiaikoina näkemäni unetkin ovat lähinnä järkyttäviä painajaisia, joissa kävelen ruumiinosien päällä ja joka puolella haisee veri, ja kaikki tuntemani ihmiset hyökkäävät kimppuuni lyöden, potkien, ampuen, repien ja syöden minua, ja minä vain olen paikallani ja katson kun raajojani revitään palasiksi. Nukkuminen oli joskus kivaa..
Ja tässä runo joka ainakin itselläni herätti ajatuksia.
"Meille ei tule vapautta
vaikka pääsisimme selleistä ulos
vaikka häkkejä ei olisi
vaikka jalkaraudat muuttuisivat ruusukkeiksi
me emme vapaudu
elleivät ajatuksemme virtaa syyttävinä
ja omatunto paljasta syyllisiä
sisällämme, sieluissamme, sydämissä
kun kyyneleet valuvat silmistä
ja kaikkialta keihäät sinut lävistävät
muuri murtuu
seinä sortuu
kaikki kahleet putoavat
sydämessä soi laulu
rajaton vapaus siivillensä nousee"
10. helmikuuta 2014
The most boring post ever.
Mau. Ei täs oo taas ollu oikeestaa mitään kirjottamisen aihetta, kävin tänää reijittämäs naamaa vaihteeks, nyt on kulmakoru :)
Nyt pitäis keksii töitä jostaa ni alkaa loksahtelee palikat paikoillee, tää työttömänä oleminen alkaa maistuu puulle :(
Oon saanu asuntoni suurinpiirtein sisustettua mut ei tää vieläkää ihan kodilta näytä. Sisustustarroja ehkä, tai isoja tauluja pitää hommata.
...no tähän ei voi muuta sanoa ku että osanotot lukijoille, jos jaksatte seurata näinki tylsää blogia :'D
Tulis vaa se kesä jo..
26. tammikuuta 2014
Välikuolema.
8. tammikuuta 2014
5. tammikuuta 2014
Fuck this I'm going to be awesome!
Totaalisen hermoromahduksen ja muutamien itkupotkuraivarien jäliltä onnistuin löytää itteni uudelleen, ja mulla on unelmii joita aion työstää eteenpäin, saa nähdä kuinka hyvin alkaa sujua :) eli musiikkiopistoon keväällä/millonlie alkuvuodesta, en välitä enää mitä kukaan sanoo ettenkö onnistuis missää. Ehkä hankkiudun mallikuvauksiin? (tosin eka pitää päästä eroon täst mäkkipäkistä) ...ei sit ikinä tiiä mitä tulevaisuus tuo tullessaa, jos vaikka ryhdistäytyisin kunnol ja kirjottaisin vaikka kirjan. Pyrin tekee viel jotaa aivan mahtavaa ja hienoo.
Ja pidän kii ihmisist jotka on mulle tärkeitä ja annan muiden valuu virran mukana mihin ikinä päätyykää, jos mun naama ei miellytä, se ei oo mun ongelma, vaan sun.
Ja sit ku voitan lotossa ni ostan pinkin mini cooperin ihan vaa huviksee ja koska en uskalla hommata ajokorttia, antaisin senki varmaa jollee :D
...kerranki oon oppin jotaa itestäni, ja muista. Jokainen on pohjimmiltaa hyvä, vai montako saatanallisen ilkeää nelivuotiasta ootte tavannu?